Covid-19:n myötä monet yrityspäättäjät kiinnittävät entistä enemmän huomiota henkilöstön kyvykkyyteen, minkä myötä tarve osaamisen päivittämiselle ja lisäämiselle saattaa ilmetä. Lisä- ja jatkokouluttamisen avulla olemassa olevan henkilöstön osaaminen tuodaan ajan tasalle parantaen samalla paitsi yrityksen tuottavuutta myös työntekijöiden viihtymistä. Kouluttamisen keskiössä on osaamistavoitteet.
Lisä- ja uudelleenkoulutuksen valtavan tarpeen ei pitäisi olla enää uutinen. Vuonna 2017 McKinsey Global Institute arvioi, että maailmanlaajuisesti jopa 375 miljoonan työntekijän, eli 14 %:n osuuden koko globaalista työvoimasta, olisi vaihdettava ammattia tai hankittava uusia taitoja vuoteen 2030 mennessä digitaalisen transformaation, kuten automaation ja tekoälyn lisääntymisen, myötä.
Covid-19-pandemian myötä muutoksen tarve on entistäkin voimakkaampi. Muutos tuo mukanaan uusia työskentelytapoja ja mahdollisuuden haastaa vanhat uskomukset. Myös oppiminen kuuluu muutostarpeen piiriin. Meillä on käsissämme tarve valmiuksien kehittämiselle vastataksemme huomisen mahdollisuuksiin. Mutta, miten pidämme huolen siitä, että kehitämme valmiuksia kaikkein tehokkaimmalla tavalla?
Ensinnäkin, koska aika on rahaa, meidän tulee varmistaa, että emme tuhlaa aikaa tehottomaan oppimiseen. Oppimisen arvo ei perustu siihen kulutettuun aikaan, vaan sen myötä haalittuun tietoon, taitoon ja toimintaan. Yksinkertaistaen oppimisessa keskeistä ei siis ole siihen käytetty aika vaan siitä saatu osaaminen.
Toisekseen, aina investoinneista puhuttaessa tulee myös tuotto-odotukset asettaa – eikä koulutusinvestoinnit ole poikkeus. Lisäkoulutuksia harkitessa ei tule innostuksissaan oikoa kulmia, vaan käyttää rohkeasti aikaa osaamistavoitteiden määrittämiseen. Johtajien ja esihenkilöiden on kysyttävä: “mitkä asiat varmistavat yrityksen tulevaisuuden ja mitä osaamista ne vaativat?” ja “minkälaisiin tehtäviin/vastuisiin työtekijöiden tulisi pystyä koulutuksen jälkeen?”. Vain siten voidaan maksimoida oppimisesta saatava hyöty eli tuotto.
Kun yrityksissä keskustellaan koulutusaloitteista, jotka edistävät liiketoiminnan tavoitteisiin pääsemistä, on osaamistavoitteiden määrittely jokaiselle koulutukselle kriittistä. Osaamistavoitteissa kuvataan tietoja, taitoja ja kykyjä, jotka osallistujilla tulisi olla tietyn koulutuksen käytyään. Tavoitteet myös auttavat koulutettavia ymmärtämään miksi nuo tiedot ja taidot ovat heille itselleen hyödyllisiä.
Menestyvät organisaatiot tavoittelevat selkeitä tuloksia selkeästä syystä – se motivoi! Epämääräisten, löyhästi työnkuvaan liittyvien koulutusten sijaan tulisi pitää huoli, että koulutukset tarjoavat osallistujille tarkkaan määriteltyä osaamista ja taitoja. Voidaankin todeta, että osaamistavoitteet ovat käytännössä sama kuin koulutustavoitteet.
Selviytyäkseen pandemian jälkipyykistä entistäkin vahvempana organisaationa, tulisi yritysten kehittää työntekijöidensä digitaalisia ja kognitiivisia kyvykkyyksiä, sosiaalisia ja emotionaalisia taitoja, sekä sopeutumiskykyä. Vaikka näiden taitojen kehittymistä on vaikea mitata, on hyvin määriteltyjen osaamistavoitteiden avulla arviointi huomattavasti helpompaa. Osaamistavoitteiden määrittelyn avulla voidaan myös seurata koko organisaation kehittymistä pidemmällä aikavälillä. Samalla työntekijät voivat johtaa omaa oppimistaan, mikä on loistava perusta elinikäiselle oppimiselle.