YPAI 2022: Nuoret ammattilaiset ovat rohkeita työnhakijoita – työnantajien tulisi ottaa oppia heiltä
Työpaikkailmoituksissa vilisevät vaatimukset, toiveet ja odotukset voivat stressata ja paineistaa nuoria ammattilaisia, eli uransa alkuvaiheilla olevia osaajia, joille ei ole vielä karttunut suuresti työkokemusta. Mutta miten he todellisuudessa suhtautuvat työnhakuun?
Vuosittain toteuttamamme YPAI-tutkimus (Young Professionals Attraction Index) tarkastelee nuorten ammattilaisten näkemyksiä työelämästä, työnantajista, työnhausta ja työhön liittyvistä arvoista. Vuoden 2022 YPAI-tutkimukseen vastasi 2 640 Suomessa asuvaa nuorta ammattilaista. Laaja tutkimus nostaa esiin tärkeitä seikkoja, joita myös rekrytoijien ja työnantajien tulisi tietää ja ottaa huomioon potentiaalisten huippuosaajien houkuttelussa, rekrytoinnissa ja työhön sitouttamisessa.
Työelämä tarvitsee rohkeiden työnhakijoiden lisäksi rohkeita työnantajia
Töiden hakemiseen liittyy paljon erilaisia oletuksia ja uskomuksia. Nuorten ammattilaisten työn hakemisen tapoja on kuitenkin tutkittu suhteellisen vähän. Työelämään liittyvässä keskustelussa esiintyy esimerkiksi näkemyksiä siitä, että työpaikkoja ei uskalleta tai haluta hakea. Usein myös uskotaan, että työnhaussa miehet ovat naisia rohkeampia hakemaan työpaikkailmoituksessa avoinna olevaa tehtävää siitä huolimatta, etteivät he täytä kaikkia ilmoitettuja osaamiseen liittyviä kriteereitä.
YPAI 2022 –tutkimus kuitenkin todistaa toisin: sen perusteella 90 % kaikista vastaajista hakisi kiinnostavaa työpaikkaa siitä huolimatta, että eivät täytä jokaista työpaikkailmoituksessa esiintyvää vaatimusta. Tutkimuksen mukaan miehet ja naiset myös hakisivat työpaikkaa yhtä todennäköisesti eikä näiden sukupuolten välillä esiintynyt eroja.
Työnhakuun liittyvät tavat puolestaan eroavat toisistaan kiinnostavalla tavalla. Naisista yli puolet kertovat, että hakisivat vaativaa työtä korostamalla hakemuksessa omaa motivaatiotaan, kun taas miehistä vain vajaa kolmannes keskittyisi hakemuksessa motivaation avaamiseen. Miehet suosivat työnhaussa myös työnantajan suoraa yhteydenottoa ja lisätietojen kysymistä.
Eri koulutustaustoja vertailtaessa kynnys hakea vaativampaa työtä oli korkein IT-alalla. Reilu viidennes alan vastaajista jättäisi hakematta työpaikkaa, jos kaikki ilmoituksen kriteerit eivät täyty. Vastaavasti esimerkiksi kaupan ja teknologian aloja opiskelleista vain 13–15 % jättäisi leikin sikseen.
Tuloksissa IT-alalla esiintyvä huomattavasti isompi kynnys hakea työtä voi johtua siitä, että alalla osaamispaletit ja vaatimukset ovat usein melko selkeitä tai rajattuja. IT-alalla vallitsee kuitenkin vaikea osaajapula ja kohtaanto-ongelma. On tärkeää pohtia syitä ja ratkaisuja tähän tulokseen, jotta juniorit pääsevät töihin. IT-ala onkin hyvä esimerkki siitä, että työelämän ongelmien ratkaisut löytyvät pikemminkin organisaatioiden hakukriteereistä ja tavoista rekrytoida kuin työnhakijoiden omasta motivaatiosta, sanoo Academic Workin Suomen toimitusjohtaja Laura Christie.
Yksi ratkaisu eri alojen osaajapulaan olisi yritysten hakukriteeristön harkitumpi asettelu. Jokaisen toimijan kannattaa asettaa omat hakukriteerinsä tarkasti ja pohtia, mitä aidosti tarvitaan. Osalla työnantajista esimerkiksi kokemukseen liittyvät odotukset ovat hyvin korkealla, kun haetaan korkeakoulutettuja tekijöitä.
Monesti työpaikkailmoituksissa vaatimuksena on esimerkiksi 5–10 vuotta työkokemusta, mutta onko se aidosti pakollinen tai tarpeellinen kriteeri? Tämä saattaa olla mukana ilmoituksessa pelkästään vanhasta tottumuksesta. Haastan kaikkia työnantajia tarkastelemaan jokaista hakua erikseen. Suomessa korkeakoulutetuilta löytyy kyllä vahvaa osaamista myös pienemmillä työkokemusvuosilla, Christie toteaa.
Academic Work Academy – ratkaisu osaajapulaan
Toinen ratkaisu osaajapulaan on erilaiset kiihdytetyn oppimisen mallit, joita tarjoamme yhteistyössä sisaryhtiömme Brightsin kanssa. Työnhakijalle 12 viikon intensiivikoulutuksen kautta avautuu mahdollisuus vaihtaa alaa nopeasti, kun opiskelujakson jälkeen tiedossa on aina takuuvarma työpaikka. Työnantajan näkökulmasta koulutukset ovat loistava väylä löytää riveihin tulevaisuuden huippuosaajat. Osaajapulan selättämiseksi vastaavanlaisten koulutusohjelmien merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa.
Nuoret ammattilaiset haluavat työelämältä joustavuutta, kiinnostavuutta ja kehitysmahdollisuuksia
Suurin joukko nuorista ammattilaisista suhtautuu työelämään innostuneesti ja on erittäin motivoitunutta tekemään omaa koulutusta vastaavia töitä. Aiempien YPAI-tutkimusten mukaan motivaatiota ja innostuneisuutta kuitenkin varjostaa huoli ja varhaiset kokemukset työelämässä uupumisesta.
Moni uraansa aloitteleva onkin nykyisin kriittisempi työn sisältöä kohtaan. Työnantajaan ja työpaikan toimintatapoihin sekä arvoihin liittyvät odotukset ovat kasvaneet.
Vuonna 2022 työelämä on hyvin erilaista kuin 20 vuotta sitten tai oikeastaan myös ennen koronaa vielä 2–3 vuotta sitten. Modernin työelämän isoin muutos onkin kenties se, että se muuttuu nyt jatkuvasti ja työntekijät uskaltavat vaatia ääneen enemmän. Toki edelleen arvostetaan myös perinteisiä asioita, kuten vakituista työsuhdetta, mutta nykyään myös työkulttuuri, työn tekemisen tavat ja se, miten nuoret osaajat kohdataan töissä ovat entistä suuremmassa arvossa. Työnantajien pitäisi reagoida työelämän muutoksiin, vastata nuorten ammattilaisten odotuksiin ketterästi ja panostaa yhä enemmän henkilöstöön. Moderni työnantaja ymmärtää, että työntekijälle ensivaikutelman lisäksi ihan päivittäinen työpaikan yleinen ilmapiiri ja hyvinvoinnin tukeminen merkitsevät entistä enemmän, Christie kertoo.
Aiempien YPAI-tutkimusten mukaan nuoret arvostavat työnantajassa muun muassa työn joustavuutta, kiinnostavia työtehtäviä sekä hyvää työilmapiiriä. Moni YPAI 2022 -tutkimukseen vastannut nuori kertoi arvostavansa työssä myös urakehitysmahdollisuuksia, mikä osaltaan kertoo tulevaisuuden ammattilaisten korkeasta työmotivaatiosta.
Nuorten ammattilaisten työmotivaatio on hyvin korkealla. Sen myötä myös odotukset työnantajaa kohtaan kasvavat entisestään. On myös olemassa riski, että uransa alkuvaiheessa olevat voivat pettyä entistä herkemmin ensimmäisiin työpaikkoihinsa, jos työ ei vastaa odotuksia. Se voi osaltaan aiheuttaa stressiä tai uupumusta. Siksi esimerkiksi realistinen viestintä työelämästä on tulevaisuudessa yhä tärkeämpää. Ja uran alussa on myös hyvä muistaa, että yksi työpaikka johtaa aina toiseen, mikä on tietysti positiivinen asia, Christie päättää.
Kolme faktaa työnhausta, jotka kaikkien on hyvä tietää
1. Huoliteltu työhakemus ja ansioluettelo kantavat pitkälle.
Yksi asia ei ole muuttunut: Työnhakudokumenttien huolellinen laadinta ja päivittäminen ovat aina avainasemassa työnhaussa. Niihin panostaminen – ja lähettäminen – on tärkeää, vaikka ei täyttäisikään kaikkia työpaikkailmoituksen kriteereitä.
2. Motivaatio ja mietitty yhteyden ottaminen työnantajaan ovat tärkeitä palasia työnhaussa.
Työnantajaa kiinnostaa työkokemuksen ja osaamisen lisäksi motivaatio, persoona ja työnhakijan nykytila, kuten opintojen vaihe. Myös harrastukset tai olemassa oleva työsuhde voi olla hyvä mainita. Esittele siis myös motivaatiotasi ja osaamistasi. Yhteydenotto työnantajaan on hyvä idea, mutta ennen puhelimeen tarttumista kannattaa miettiä pari kysymystä valmiiksi.
3. Nuoret ammattilaiset ovat rohkeita hakemaan töitä.
On tärkeää, että myös työnantajat uskaltavat rekrytoida tulevaisuuden huippuosaajia jo uran varhaisessa vaiheessa. Nuorten ammattilaisten siirtymistä työelämään pitää tukea monipuolisesti. Työnantajan tulisi aina uutta hakua tehdessään pohtia tarkkaan aidosti tärkeimmät hakukriteerit ja päivittää työpaikkailmoituksen sisältö ennen sen julkaisua. Ja vaikka hakija ei täyttäisikään kaikkia kriteereitä, myös asenteella ja motivaatiolla on suuri merkitys.
Vuoden 2022 Young Professional Attraction Index-tutkimukseen vastasi 2 230 Suomessa asuvaa nuorta ammattilaista. Vastauksia kerättiin myös Ruotsista, Tanskasta, Norjasta, Saksasta ja Sveitsistä. Koko tutkimukseen vastasi 14 219 nuorta ammattilaista. Lopulliset tutkimustulokset ja rapotti julkaistaan syyskuussa 2022.
