Innovointi - miten ja miksi? Kysyimme innovaatioasiantuntija Carolin Solskäriltä.
Monet yritykset tekevät paraikaa hartiavoimin töitä löytääkseen uusia liiketoimintamahdollisuuksia, innovoidakseen ja mukautuakseen uuteen todellisuuteen globaalin kriisin jälkimainingeissa. Tehtävä ei kuitenkaan ole helppo. Oli kyse sitten lyhyen tai pitkän aikavälin liiketoiminnallisesta muutoksesta, vaatii se organisaatiolta oikeanlaista strategiaa, henkilöstöä ja kestävyyttä.
Otimme yhteyttä Carolin Solskäriin, joka toimii ruotsalaisen SaaS-yritys Detectifyn Community Managerina. Lisäksi hän on TEDx-puhuja, Ruotsin Me Too –liikkeen perustaja, ja hänet on palkittu Ruotsissa IT Woman of Year –palkinnolla vuonna 2019. Kysyimme häneltä liiketoiminnan muutoksesta: mitä tehdä, mitä jättää tekemättä ja miksi kaikella tällä on merkitystä.
Ensiksi, mitä liiketoiminnan muutoksella tarkoitetaan?
Sanoisin, että kyse on nykytilaan sopeutumisesta. Yritykset, jotka suoriutuvat hyvin pitkässä juoksussa, ovat yleensä yrityksiä, jotka pysyvät jatkuvasti liikkeessä ja mukautuvat ympäristöön. Transformaatiota, eli muutosta ei tule pitää erillisenä prosessina. Muutoksen tulisi olla pysyvä, integroitu osa yritystä.
Vaikka ydinliiketoiminnan määrittely voi kuulostaa itsestään selvältä, näen jatkuvasti yritysten tuskailevan innovaatioprosessien aikana vain siksi, ettei pohjatyötä ole tehty riittävän hyvin. Yhtäkkiä ollaan tilanteessa, jossa yritys on unohtamassa kokonaan olemassa olevan liiketoimintamallinsa. Muutos ei tällöin välttämättä olekaan se mitä haetaan. Voisiko uuden yrityksen perustaminen tulla kyseeseen?
Mitkä ovat onnistuneen muutoksen edellytykset?
Tärkeintä on hyvin määritelty tavoite. Ilman selkeää tavoitetta saatetaan päätyä muuttaman yritystä silmämääräisesti vain siksi, että “pitää innovoida”. Hyvä lähtökohta onkin lähteä liikkeelle miksi-kysymyksestä, jotta matkaa pisteestä A pisteeseen B ei tehdä turhan takia, ilman pitkän aikajänteen tavoitetta.
Muutoksesta keskusteltaessa on Covid-19-kriisi nostettava esille. Miten sen kaltainen kriisi vaikuttaa yritysten haluun ja kykyyn muuttua? Tulemmeko kriisin jälkiseurauksena näkemään uusia, markkinoita mullistavia megabrändejä?
Tietenkin vaikuttaa. Riittää, että menemme ajassa taaksepäin finanssikriisiin nähdäksemme yrityksiä, jotka nousivat voittajina. AirBnB on tästä hyvä esimerkki: ennen finanssikriisiä harva oli valmis avaamaan kotinsa ovet vieraille majoittujille, mutta kriisin myötä ihmiset olivat valmiita ansaitsemaan rahaa uusilla tavoilla. Tämä satoi suoraan AirBnB:n (perustettu elokuussa 2008) laariin. Myös Uber on hyvä esimerkki edellisen kriisin voittajista.
Kysymys siis kuuluu, kuka voittaa tällä kertaa? Väittäisin, että monet mahdollisista voittajista löytyvät liiketoiminta-alueilta, joihin Covid-19 on iskenyt rajuimmin.
Tulisiko meidän siis tälläkin kertaa tarkkailla palvelualaa?
Luulen niin. Jo nyt olemme nähneet uusia ja mielenkiintoisia ideoita esimerkiksi ravintola-alalla, jossa yrittäjät ovat todella joutuneet innovoimaan, kun ovet on täytynyt pitää kiinni. Osa alkoikin valmistamaan ruokakasseja, joista asiakas löysi puolivalmiin ravintolaillallisen – viimeistely, kuten ruokien lämmitys ja esillepano on jätetty asiakkaan vastuulle, jolloin hän saa hauskan omakohtaisen kokemuksen lisäksi maittavan illallisen. Mielestäni idea on huippuhauska!
Lopuksi, mitkä ovat vinkkisi yrityksille tässä hetkessä? Mitä tehdä ja mitä jättää tekemättä?
Älä ainakaan panikoi ja katso liian lyhytjänteisesti asioita. Moniin yrityksiin pandemia ja sen jälkipyykki on iskenyt ja tulee iskemään rajusti. Nyt onkin tärkeä pitää huoli siitä, ettei toimillaan vain siirrä kriisiä myöhemmäksi. Esimerkiksi kriisin aikana myydyt lahjakortit tullaan lunastamaan ennemmin tai myöhemmin: onhan tähän varauduttu?
En voi korostaa tarpeeksi inspiraation etsimistä muualta. Mitä muut tekevät? Voisiko jokin idea tai lähestymistapa toimia yritykselläsi myös? Laajenna näkökenttäsi lähimpiä kilpailijoitasi pidemmälle ja näe mitä ympärillä tapahtuu isossa kuvassa. Mitä muissa maissa tehdään? Keskustelkaa, vaihtakaa ajatuksia ja kokemuksia, ja etsikää tapoja auttaa toisianne. Se on mielestä nyt kaikkein tärkeintä. Nyt ei ole yksinäisten sankarien aika, vaan tuen ja yhteistyön aika.
Lisää aiheesta:
Harvard Business Review tapaa amerikkalaisen yrityskonsultti Clayton Christensenin, joka kehitti ”disruptoivan innovaation teorian dot-com-aikakauden varhaisessa vaiheessa.
Amazon Web Servicesin historia on kiehtova - sen, minkä piti olla "vain infrastruktuuria", onkin tänä päivänä ydinliiketoimintaa vastaten yli 13 %:sta Amazonin liikevaihdosta.
Innosight nostaa esiin 20 yritystä, jotka ovat parhaiten onnistuneet liiketoiminnan muutoksessa viimeisen vuosikymmenen aikana. Suomesta listalla on mukana Neste.
